Virtuaalilaajennus luokkahuoneessa - kokemuksia avoimista verkkopalveluista

Eikö siinä mene ihan hirveästi aikaa? Kuka ei maksa ylimääräisestä työstä? Entäs jos joku käyttää sinun aineistoja ilmaiseksi? En minä ainakaan halua laittaa omia tuotoksiani kaikkien nähtäväksi. Näitä ja muita toteamuksia saa avoimessa verkossa toimiva opettaja pohdittavakseen. Kerron tässä oman kokemukseni kautta suodattuneita ajatuksia avoimen verkon palveluitten opetuskäytöstä. Kokemukseni ovat kertyneet opetustyössä Kotkan aikuislukiossa sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämishankkeessa.

Mitä avoimen verkon palvelut ovat?

Sosiaalinen web ja web 2.0 ovat yleisesti käytettyjä nimittäjiä, joilla viitataan avoimiin verkkopalveluihin. Palveluvalikoima on laaja: blogit, wikit, kuvan- videon- ja äänenjakopalvelut, virtuaaliset ystävien kohtaamispaikat, sosiaaliset kirjanmerkit sekä yhteisölliset kalenterit lienevät tunnetuimpia esimerkkejä. Keskeistä avoimen verkon palveluille on, että ne perustuvat yhteisöllisesti tuotettuun ohjelmistoon (avoimeen lähdekoodiin). Palveluiden peruskäyttö on ilmaista eikä omalle koneelle tarvitse ladata yleensä erillistä ohjelmaa palvelun käyttämistä varten. Lähes kaikki palvelut sisältävät monipuolisia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen.

Ensimmäinen avoimen verkon palvelu, jota käytin omassa opetustyössäni, oli blogi. Perustin sen filosofian etäopiskelijan tuskan innoittamana. Halusin jollakin keinolla jakaa lähiopetuksen ja henkilökohtaisen ohjauksen http://filo1.blogspot.com/. Talletin blogiin kysymyksiä ja vastauksia sekä omia vinkkejäni opiskelijoille. Blogi on ollut perustamisen jälkeen kaikilla vastaavilla kursseilla opiskelun tukiaineistona.

Opiskelua ohjaavan blogin voi rakentaa myös niin, että se toimii sähköpostien sijaan vuorovaikutuksen paikkana. Blogin kirjoitusoikeuden voi jakaa koko ryhmälle tai opiskelijat voivat osallistua keskusteluun kommentoimalla. Kaikki uudet merkinnät voi ohjata opettajan saataville uutissyötteinä (RSS, ks. lisää uutissyötteestä ja esimerkki uutissyötteen käyttämisestä). Verkon pauloissa -kurssilla oli käytössä tällä tavoin toimiva Puikkari-ohjausblogi. Kysymysten avoin esittäminen muodostaa kynnyksen mutta uskon, että tähän toimintatapaan voidaan tottua. Opettaja voi myös lievittää kysymisen kynnystä avaamalla niiden oppimista ja opiskelun taitoja edistävää merkitystä.

Uusi kurssi alkuun wikillä

Kesällä 2006 perustin ensimmäisiä wikejäni lukiokursseja varten. Viikon kokemuksella kirjasin seuraavia huomioita wikin parhaista puolista opetuskäytössä:
  • helppo kasvattaa vähän kerrallaan
  • uusien sivujen luominen on hyvin helppoa
  • aineiston organisointi on havainnollista (navigointi, sisäiset linkit, ulkoiset linkit)
  • wikin tuottaminen voi olla osa kurssitehtäviä
  • monta opettajaa voi rakentaa yhteistä wikiä oppimateriaaliksi
  • wikiin voi upottaa helposti muita sisältöjä, esim. uutisotsikoita ja kirjanmerkkejä
  • wikiä on helppo kuvittaa
  • kaikkea voi muokata ja virheitä voi korjata, vanhan version voi palauttaa, jos jotenkin pilaa sivun
  • varmuuskopion ottaminen sivusta käy kätevästi
  • wiki rakentuu kuin ihmisen ajatus, ensin on alkuidea, sitten siihen liittyy seuraava ajatus, sitä seuraava ajatus ja niin edelleen; vähitellen wikin poikasesta kehkeytyy hahmo, joka on alati avoin uusille liitoksille
  • wikin muutosten seuraaminen käy kätevästi; muutokset voi tilata RSS-feedinä, Wikispaces esittää myös muiden käyttäjien tekemät muutokset, kun pääkäyttäjä muokkaa sivua jonkun toisen tekemien muutosten jälkeen (ks. havainnollinen ohjevideo)

Myöhemmin listasin vielä lisää wikin hyviä ja työtä helpottavia piirteitä:
  • wiki löytyy aina helposti ja sen tavoittaa miltä tahansa Internet-yhteydessä olevalta koneelta
  • aineistojen siirtäminen paikasta toiseen käy nopeasti
  • wiki tallettaa automaattisesti jokaisen version ja vanhan version voi halutessaan palauttaa
  • wiki on avoin ja kurssin edetessä se voi toimia myös yhteistyön ja vuorovaikutuksen kenttänä
  • wikin käytön oppiminen on helppoa, opiskelijoille riittää ohjeeksi lyhyt lause: "Klikkaa Edit This Page", kirjoita ja tallenna

Vuoden aikana opetin kymmeniä opettajia perustamaan oman wikin. Jokainen käyttää wikiä persoonallisella tyylillä ja keksii uusia käyttötapoja. Tässä muutamia mukavia esimerkkejä:
Kotkan aikuislukio, Minna Artimo: Kirjawiki, jonne opiskelijat kirjoittavat omia lyhyitä kuvauksiaan kirjallisuuskurssilla lukemistaan kirjoista
Langinkosken lukio, Marjut Siro: Vertaistuen wiki koulun opettajille, toimii työyhteisön sisällä tvt-opetuskäytön kehittämisessä
Langinkosken lukio, Marjut Siro: Kuvataiteen wiki, KU4-kurssilla opiskelijat luovat omat wikit, kuvien jakamiseen käytetään myös Flickr-palvelua
Kimmo L. ja tyttäret: Triopsit, kuvataan alusta vaiheittain triospien kasvattamista kotona
Juha: SQLforSoppi, kerää kurssiaineistoa ja muistuttaa virtuaalista oppikirjaa
Mikko H., Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: Matkailualan opiskelijoitten tuottama ja ylläpitämä Rural Tourism and Sustainability -kurssin wiki ja samaan kurssiin liittyvä blogi
Heidi J.: opiskelijoitten tuottama wiki Suomi matkailumaana



Vuotta myöhemmin valmistauduin tulevaan lukuvuoteen ja perustin ensimmäiseksi wikin jokaista kurssia varten. Wikin viehätys nopeana ja monipuolisena oppimisympäristönä on vain kasvanut.

Tämänkin jutun kirjoitin wikillä.

Vanhoja wikinöitä:

Blogi ja wiki sopivat mainiosti luonnosteluun ja prosessointiin. Niihin kirjoitetaan nopeasti ja jutustellen. Merkinnöistä syntyy lyhyitä ajatusten tapailuja ja vähitellen kokonaisuuksia. Lukijoiden tai kanssakirjoittajien kommentit jalostavat tekstiä eteenpäin. Koen opetustyössäni blogit ja

Siirrän vähän kerrassaan tämän blogin ajattomimpia (hmm... ajattomuus webmaailmassa hmm... komparatiivi sentään sopii) juttuja wikiin. Nopeaa vaikka vain vähän aikaa käyttäisi. Tuosta kokeilusta ja edublogs.orgista innostuneena aloitin rakentamaan oppimateriaalia ja harjoituksia kuukauden kuluttua alkavalle pedagogiselle kurssille: rinnatusten blogi ja wiki. Blogi on enemmän keskustelupaikka (epävirallisempi) ja wiki enemmän luentopaikka (virallisempi). Mutta avoimesti. Opiskelijat saavat tehtäväkseen tuottaa wikiin sivuja. Ja tietenkin jokunen tehtävä toteutetaan blogilla.

Tämän viikon tulevan kurssin rakentelukokemuksesta syntyi aamulla ajatus: oppimisympäristö, johon ei sisälly blogia, wikiä ja RSS:ää, on vailla tulevaisuutta.


Aikuislukiokin virkoaa kesätauoltaan. Tämän viikonlopun aikana olen ymmärtänyt erittäin konkreettisesti, miten siunattu on blogin ja wikin liitto opettajalle. Olen rakennellut ensimmäistä filosofian uuden opetussuunnitelman mukaista kurssia. Ja koska kaikki mennyt on digitaalisessa muodossa, saatoin keskittyä myös hieman kurssin verkkoaineistossa tunnelmiin, havainnollisuuteen, monimedaisuuteen ja muuhun erilaisia oppijoita tukevaan puoleen.

Mitä eroa on blogilla ja wikillä

Tähän kysymykseen olen saanut viime aikoina vastata monta kertaa. Annan oikein käytännöllisen esimerkkin.

Meillä oli kehityspsykologian oppitunti. Olin varautunut teettämään paritöinä oppitunnilla lapsuuden kehitysvaiheisiin ja kehityksen eri puoliin liittyviä tehtäviä. Yllätykseksi ryhmästä oli poissa hyvin monta ihmistä. Avasin kurssin wikin (yksi kone opettajan pöydällä ja kiinteä projektori katossa, nopeasti auki ja käytössä) ja koska meitä oli sopiva keskusteluryhmä, teimme luokassa yhdessä keskustellen wikiin taulukon, jonka eri ruutuihin opiskelijat ensin ehdottelivat erilaisia asioita, sitten kävin psykologian näkökulmasta läpi jokaisen kohdan ja saimme lopuksi aikaan tuotoksen, jonka saattoi jakaa poissaolijoille monisteena. Tosin keskustelut olivat palkkio läsnäolijoille.

Syntynyt sivu on vielä luonnos. Sen paikka on nyt vasta tämän syksyn kurssin aikataulussa. Koko kurssin wiki on vielä hyvin paljon luonnostelua. Voin työstää sivua seuraavan ryhmän kanssa ja oman makuni mukaan. Voin sijoittaa sen sopivaan paikkaan.

Sama asia blogilla: taulukon tekeminen ei onnistu monillakaan palveluilla ilman kooditaitoja. Kirjoitustilan leveys ei riitä selkeään taulukkoon. Teksti tulee yhteen paikaan juttujen ketjussa. Aikaleimaa muuttamalla voin siirtää sitä toiseen paikkaan. Voin linkittää sen haluamiini paikkoihin. Mutta silti, blogiin ei saa wikin tapaan nopeasti ja helposti luotua virtuaalisen kirjan tapaista kokonaisuutta.

Blogin merkitävimmät edut ovat kronologisuudessa ja vuorovaikutuksessa. Wikin ehdottomina etuina taas ovat helppo yhteisöllinen tuottaminen, muovautuvuus ja helposti hahmotettavan rakenteen luominen ja rakenteen sujuva muuttaminen.

Wikissä pääsen käsiksi aiempiin versioihin. Blogissa ei ole tätä mahdollisuutta. Voin myös lisätä kommentteja versioihin. Jokaisessa versiossa on aikaleima ja tekijätieto. Esimerkkinä voit katsoa yllä kuvatun sivun versiohistoriaa. Wikistä saa varmuuskopion muutamalla klikkauksella. Kuka tahansa voi muotoilla avoimen wikin tekstiä. Saan RSS-lukijaani tiedon wikin muutoksista. Voin palauttaa edellisen version sivusta.

Opetuskäytössä wiki sopii hyvin oppimateriaalin tuottamiseen, jakamiseen ja vuorovaikutukseen. Siihen voi liittää vuorovaikutteisuutta kirjoitustehtävien, keskustelun ja chatin avulla. Minusta oli todella hienoa esimerkiksi se, kun suomea vieraana kielenä puhuva opiskelijani oli opokurssilla osannut kirjoittaa wikiin oman vastauksensa etätehtävään. Jokaisen wikisivun alla on keskustelusivu. Ja sivulle voi upottaa chatin. Gabbly-chat on helppo ja toimivaksi havaittu tähän tarkoitukseen.

Blogi sopii toki edellä mainittuihin, mutta se on silti vahvimmillaan opetustyössä ohjauksen ja tiedottamisen väylänä sekä dokumentoinnissa ja asioiden kehittelyssä. Blogin ja wikin voi liittää yhteen monella tavalla. Olen rakennellut esimerkiksi sellaisia pareja, joissa wiki on oppimateriaali ja blogi on ohjausväline (Filowiki ja Filoblogi). Tai toisin päin eli niin, että blogissa kehitellään asiaa ja helmet poimitaan wikiin (Vaparetki ja Mobiili wiki).